sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Kevät saapui eteiseemme



Hiihtoloma on lopuillaan ja olemme taas viikkoa lähempänä kesää. Kevään kunniaksi tuunasin eteisen kranssin kevätlookkiin. Päätin, että kevät alkaa nyt, vaikka tämänpäiväinen lumentulo vähän päätöstäni horjuttaakin. Tämän päätöksen aion kutenkin pitää.
Loma meni tosiaan lomaillessa, enkä saanut paljon mitään aikaiseksi. Valmiiksi tuli salomoninsolmutekniikalla toteutettu huivi, jo mainittu kevätkranssi ja viinikorkkikranssi myös vähän muuttui keväisemmäksi joulun jäljiltä. Huiviin innostuin pujottelemaan puuhelmiä, jotka olivat kotoisin lasten askartelupakkauksesta, joka oli ihan pakko avata, vaikka olin ajatellut antaa sen joskus lahjaksi jollekin lapselle. Samantien sitten pujottelin itselleni helmet ja rannekorun näistä ihanista värikkäistä helmistä. Vähän lapsettaa, mutta ehkä se johtuu ammatinvalinnasta. Kyllä niitä nyt varmaan taas vähän hienostuneemmat ja "aikuisemmat" ihmiset ihmettelevät ja kummastelevat, kun aion kuitenkin käyttääkin niitä.

Muiden hyvien päätösten kanssa on vähän niin ja näin. hiihtolomalla ei laskettu pisteitä, eikä merkitty syömisiä Kiloklubiin. Söinkin sitten kaikkea mitä en ole pitkään aikaan syönytkään ja samalla rikoin lupaukseni aika moninkertaisesti. Söin laskiaispullaa, rahkapiirakkaa, suklaata, muita karkkeja, poppareita (elokuvissa tietty!), söin hampurilaisaterian... joitakin nyt vain mainitakseni. Nyt sitten olisi aika aloittaa alusta taas.

Olen miettinyt, että jos aloittaisin paaston nyt laskiaisena. Saksalaiset ovat lanseerannet Seitsemän vapaata viikkoa- paastoa ja tänäkin vuonna heillä näyttää olevan kampanja menossa. Myös Suomessa jotkut seurakunnat ovat tähän paastoon houkutelleet osallistujia. En löytänyt nyt oikein tänä vuonna minkäänlaista kampanjaa Suomessa.

Karkit ja pullat voisi nyt ainakin olla yksi luopumisen kohde ja samalla tulisi tuo laihtumistavoitekin, ehkä vähän lähemmäs. Haluaisin luopua myös jostakin henkisemmästä jutusta, mutta en millään keksi mikä se olisi. Ehkä tuon aiemman kirjoitteluni perusteella voisin luopua siitä ajatuksesta, että mitähän muut ajattelevat pukeutumisestani ja omatekemistä koruistani yms. Luopuminen voisi olla myös joka päivä jokin eri asia, esim. tänään luovun Salkkareista, huomenna vaikka Facebookista, sitten vaikka meikistä... jne...

Sanotaan, että luovuus vaatii laiskottelua ja oleilua. Huomasin heti tuloksia ja nyt sormet syyhyävät taas tekemiseen. Luin SK:n sunnuntailiitteestä kierrätysmuodista ja kierrätysompelija Roosa Kyyröstä ja innostuin taas kerran aiheesta valtavasti. Tekis niin mieli kokeilla jotakin vastaavaa. Lopullista inspiraatioita odotellessa jutusta löytyi myös paljon hyviä nettisivuja, joilta voi kuolata kierrätysdesignia:


























4 kommenttia:

Annimaria kirjoitti...

Musta on ainakin vaan ihanaa, että suakin välillä lapsettaa. Ja ehkä se on tosiaan jopa hyvä noin työnkin kannalta. Ja rohkeasti vaan puuhelmet käyttöön ja niin pois päin, ajatelkoot muut mitä tykkää, musta ainakin sun tekemät korut on aina tosi hienoja.

Anonyymi kirjoitti...

No joo kyllä jo kokeilinkin käyttää korujani ja ihan hyvin meni. Mummukin tänään ihasteli huiviin pujottamiani helmiä joten olin ihan tyytyväinen. Kiitos aina tuntuu hyvältä. Kiitos Anni!

Annimaria kirjoitti...

Jos mummulta on tullut hyväksyntä, niin kyllä ne sitten kelpaa kelle vaan :). Löysin muuten tällaisen: http://www.youtube.com/watch?v=nppF10mQQQ4&feature=featured jos vielä kertyy viinipullon korkkeja kokoelmiin. Tuo nainen videolla on aika ärsyttävä, mutta idea on musta ihan kiva.

Mummu kirjoitti...

No olipas taas kiva idea. Sopisi varmaan tuonne kellarikerroksen baariin! Ei kun juomaan vaan.