Järvihulluutta

Olen siinä onnekkaassa asemassa, että voin päivittäin ihailla Säkylän Pyhäjärven maisemia. En kyllästy siihen koskan ja tuntuu, että jokainen hetki on erilainen. Siinä on oikea sielunmaisemani. Haluaisin ikuistaa kaikki hetket ja minun kuvaustaidoillani ne ikuistukset eivät niin ihmeellisiä ole, mutta silti en malta olla napsimatta kuvia.

Kevättä ilmassa

Näyttää siltä, että kyllä se kevät sentään sieltä tulee, vaikka tänä aamuna maisema olikin lumen peitossa. Järven rannastakin jäät ovat jo poissa, joten kyllä se siitä etenee. On ollut aika verkkainen tämä talvi, eikä oikein noita kädentaitojakaan ole tullut harrastettua.
Mukavaa ajankulua on ollut Oriflame-tuotteiden myynti, johon ystäväni sai minut jonain heikkona hetkenä suostuteltua. Onpahan ainakin oma ihonhoito ja meikkivarasto vähän karttunut. Ehkäpä tässä iässä olen ollut varsin helppo suostuteltava moiseen touhuun, koska aina sitä jotenkin uskoo ihmeisiin ja ikuiseen nuoruuteen.

Saima Harmajan runoja :

Rannalla
Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt -
Huhtikuu, 1932

Uusi vuosi uudet palaset

Näin unta, jossa sanottiin, että kyllä ne palaset siitä loksahtavat kohdalleen. Seuraavana päivänä sitten ilmottauduin mosaiikkikurssille. Nyt olen tutkaillut netistä mosaiikkitöitä ja olen intoa täynnä. Toivottavasti intoni ei laannu ennen kurssin alkua, niin kuin minulle usein käy. Toisaalta tämä suunnittelu ja intoiluvaihe on niin hauskaa, että samapa tuo sitten.
Toivottavasti tälle vuodelle tulee hyviä palasia elämänmosaiikkiin, mutta tietysti sinne aina kuuluu myös niitä ei niin sopivia ja kauniita palasia.

Joulu

Niin nyt on taas se aika vuodesta, kun joulu vyöryy päälle. Kaikki lehdet pursuaa leivontaohjeita, askarteluja, sisustusta ja neuvoja miten luoda ainutlaatuinen joulu täksi vuodeksi. Niksipirkasta luin juuri, että kannattaa kirjoittaa vanhaan joulukalenteriin luukkujen taakse joka päivälle jokin tehtävä, jonka suorittaa. No joo, riippuu tietysti tehtävistä helpottaako se vai lisääkö paineita.
Kaikki jouluihmiset? aina sanovat, että ei kai nyt kaappeja tarvi siivota, eikä kaikkea tarvi tehdä itse, mutta sitten kuitenkin itse tekevät kaiken ja vähän enemmänkin. Haaveilen, että joskus voisin unohtaa täysin joulun ja olla tekemättä yhtään mitään sen eteen. Sais vaan olla ja syödä kaupan lanttulaatikkoa. Nyt joku sanoo, että miksi et tee niin, niin miksiköhän?
Tykkään kuitenkin jossain määrin jouluvalmisteluista, siis ehkä eniten siitä, että voi suunnitella uusia koristeita ja ruokiakin, mutta toteutus vaan ei sitten onnistukaan niin helposti, kun yleensä aina tulee kiire, eikä ehdikään tekemään kuin jotakin epämääräistä vähän sinnepäin juttua.
Yhden kranssin olen saanut aikaiseksi, mutta ei sekään ole joulukranssi.
Menempä nyt Tila-ohjelman pariin, sieltä saan tyylikkäitä askarteluohjeita ja varaslähdön jouluun!

Syksyistä intoilua

Aina syksyllä haluaisi aloittaa kaikki mahdolliset kurssit ja täyttää iltansa mitä erilaisimmilla harrastuksilla, mutta jouluun mennessä sitten kaikki jo ovat lopahtaneet. Olenkin viime vuosina osallistunut vain lyhyisiin kursseihin, jotka eivät sido niin paljon.
Olen taas kerran siivoillut varastoja ja tehnyt löytöjä, joita en millään raaskisi heittää pois, mutta en keksi mitä niistä tekisin. Jonkinlainen tuunauspaja tai kierrätyspaja voisi olla minun juttuni. Täytyypä katsoa mitä kursseja on tarjolla.
Tyttäreni toteutti kesällä suitsait sukkelaan locker hooking-tekniikalla maton meille synttärilahjaksi ja minusta se on upea. Sellaistakin voisi kokeilla ja tehdä niistä tuotoksista, vaikka kasseja. En kyllä tiedä mihin ihminen tarvii niin paljon kasseja, yhden kun tässä teinkin juuri ihan perinteisellä tekniikalla. Siinä kassissa kyllä on jujuna hex opening-frame, joka on kyllä loistava keksintö ja käy esim. neuletyön kuljetteluun hyvin.

Tässäpä olisi esim. hattuja, joita en millään raaski heittää pois, mutta en ole myöskään vielä keksinyt mitä niillä tekisin?

Sauna

Tässä tuokiokuvia alakerrasta, jota olemme remontoineet viime syksystä lähtien. Urakka on ollut aikamoinen, eikä loppua näy. Vielä pitäisi maalailla ovia, karmeja, putkia yms. Laittaa vähän silikonia, koukkuja, peilejä yms. Järjestellä tavaroita, saada pakastin suoraan, saada kuivausrummun vedet menemään viemäriin yms. Mutta tässä nyt tämänhetken ja vähän vanhempaakin tilannetta. Tuntuu, että ei tämä saunaosasto ole koskaan valmis, eikä kai olekaan ja toisaalta mitä me tekisimmekään jos kaikki olisi jo valmista.

Luonnollista ja lapsellista

Viime viikonloppuna sain pienen innokkaan askartelijan vieraakseni ja jo rupesi syntymään askarteluja. Hän halusi ehdottomasti tehdä kranssin ja niinpä lähdimme rannalta hakemaan materiaalia.

Muutama kieputus pikku pikku pajuista riitti kranssipohjaksi ja lisäkkeeksi keräsimme lepän "käpyjä". Hän halusi ehdottomasti nauhaa kranssiinsa ja keksimmekin tehdä pienestä nauhan palasesta rusetteja tai vaikkapa perhosia, sitomalla viinipullon verkosta katkotusta rautalangasta nauhan suppuun ja kieputtamalla lopusta vähän tuntosarvia. Rautalangan leikkaaminen ja kieputtaminen pyöröpihdeillä onnistui loistavasti 5 vuotiaalta.
Samasta nauhasta syntyi melkein kuin itsestään kaunis kukka, johon tuli myös rautalangasta varsi, joten sen voi työntää vaikka multaan.

Viinipullon verkosta kieputettiin myös sydänkransseja ja toiseen koriste löytyi lahjapaketin koristeesta ja toiseen kierretttiin vain pieniä rautalanganpätkiä.

Pihalta löytyneeseen käpyynkin piti kiertää vähän lankaa, jotta sen saisi ripustettua ja yksinkertainen koriste olikin sitten valmis. Sinivuokot oli tietysti pakko poimia snapsilasiin, kun niitä retkellämme löysimme.

Iso gerbera löysi paikkansa vanhasta kranssipohjasta ja innokas askartelija kieputti siihen nauhaa, jota olin laittanut talteen lautasliinojen ympäriltä Uuden vuoden illalliselta Krakovassa.

Välillä ehdittiin leikkiä sitten legoillakin, kun askartelut sujuivat niin sutjakkaasti. Kaikki askartelumateriaalit löytyivät omista nurkista. Askartelumme jaksoivat innostaa vielä pihaleikkeihinkin, joten keinuun perustettiin luontoaskartelumateriaalien kauppa. Kauppaa tosin oli vähän vaikea hoitaa, kun tuuli vei melkein kaiken materiaalin mennessään.